Publications

Yksi ri­ta­reis­ta sai muo­to­ku­van

“Me teimme sen. Ei tuumaakaan periksi.” Mannerheim-ristin ritarien säätiö rs:n pääsihteeri Pekka Kouri luonnehti näillä sanoilla tunnelmaa, joka kumpuaa sunnuntaina paljastetusta muotokuvasta. Mitään pelkäämätön Taavi Törmälehto kävi läpi kolme sotaa ja haavoittumista.

Mannerheim-ristin ritari Taavi Törmälehto nyt ja yli 60 vuotta sitten sotavuosina. Sunnuntaina Haapavedellä paljastetun muotokuvan on maalannut taiteilija Oma Orell. 

Me teimme sen. Ei tuumaakaan periksi.” Mannerheim-ristin ritarien säätiö rs:n pääsihteeri Pekka Kouri luonnehti näillä sanoilla tunnelmaa, joka kumpuaa sunnuntaina paljastetusta muotokuvasta.

Se esittää yhtä ritareista, Haapavedeltä lähtenyttä Taavi Törmälehtoa, voitokkaan taistelun jälkeen.

“Muotokuva kuvaa nuorta Taavia, sankaruutta”, summasi puolestaan Pohjoisen Maanpuolustusalueen komentaja, kenraalimajuri Pertti Puonti.

Voitokkaita taisteluita Törmälehdon sotataipaleella riitti. Kohta 84 vuotta täyttävä alikersantti koki talvi-, jatko- ja Lapin sodan. Kyseessä on poikkeuksellinen sotilas, mutta eihän kuka tahansa Mannerheim-ristin ritarin arvoa saakaan.

“Rohkea, jopa uhkarohkea konepistoolimies. Mitään pelkäämätön kärkitaistelija, joka otti muita suuremman vastuun ja veti esimerkillään muut mukanaan. Hieno kyky käyttää maastoa hyväkseen. Hyvä aseenhallinta”, Puonti kuvaili Törmälehtoa.

Törmälehdon ansiot korostuvat heinäkuun 1941 tapahtumissa. Historia kertoo, että Törmälehto kunnostautui kolmeen eri otteeseen lyhyessä ajassa. Vielä syyskuussakin Syvärillä hän tuhosi kanssataistelijoidensa kera vihollisen konekivääripesäkkeet oikeaoppisella etenemisellä ja käsikranaattien käytöllä.

Jo marraskuussa 1941 Törmälehto sai Mannerheimilta tunnustuksen, jonka armeijan ylipäällikkö suunnitteli annettavaksi samanlaisena sekä kenraaleille että sotamiehille.

4. Jääkäripataljoonassa palvellut Törmälehto kantaa vartalossaan koteloituneita sirpaleita muistona ankarista sotavuosista. Ne muistuttavat menneistä joka päivä.

“Ilman Taavi Törmälehdon kaltaisia miehiä emme olisi nyt tässä”, Pekka Kouri kiteytti.

Niin paljon Törmälehto halusi puolustamaan maatamme, että hän väärensi yhdessä ystäviensä kanssa isänsä allekirjoituksen palvelukseenastumismääräykseen.

Muotokuvan paljastustilaisuus pidettiin talvisodan päättymisen 66-vuotispäivän aattona Haapaveden Opistolla. Juhlapuhuja, puolustusministeri Seppo Kääriäinen kehui Mannerheim-ristin ritareita kaikkien ylisuoriutujien joukossa olleiksi ylisuoriutujiksi.

“Ritareissa oli niitä aineksia, joita me tänä päivänä löydämme sodan ajan sankaritarinoista”, Kääräiäinen sanoi.

Kääriäinen harmittelee sitä, ettei nyky- ja tulevilla polvilla ole juurikaan mahdollisuutta kuulla suoraan veteraaneilta heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään Suomesta ja sen itsenäisyyden puolustamisesta.

“Samanaikaisesti uudet uhat – vakavien sairauksien leviäminen, taloudellisen hyvinvoinnin romahtaminen ja luonnonkatastrofit – ovat tänään päällimmäisinä ihmisten mielissä.”

Silti sotilaallistakaan uhkaa ei puolustusministerin mielestä voida sulkea pois tässä epävarmassa, nopeiden muutosten maailmassa.